SUKUSEURAN SÄÄNNÖT
Patentti- ja Rekisterihallituksen hyväksyntä 23.02.2026
1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Jääskeläisten Sukuseura ry. ja kotipaikka Helsingin kaupunki.
Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
2. § Seuran tarkoitus
Seuran tarkoituksena on
- ylläpitää yhteyttä Jääskeläisten suvun eri sukuhaarojen välillä,
- tutustuttaa suvun jäsenet toisiinsa,
- edistää perinteistä ja DNA-pohjaista sukututkimusta
- hankkia ja tallettaa tuleville sukupolville tietoja, kirjallisia kuvauksia, valokuvia
sekä muuta aineistoa eri sukuhaarojen ja sen jäsenten vaiheista,
- laatia sukutauluja, välittää sukua koskevaa aineistoa suvun jäsenille ja
hallituksen suostumuksella muillekin,
- mahdollisuuksien mukaan koota ja tallettaa sukumuistoesineitä,
- panna toimeen sukukokouksia, juhlia, esitelmätilaisuuksia, webinaareja ja
retkeilyjä, yms.
- ylläpitää Facebook-sivustoa tai vastaavaa tietokantaa, jonka tavoitteena on
sukutiedon jakaminen ja keskinäinen vuorovaikutus sekä opastus
sukututkimukseen
- ylläpitää internet-pohjaista kotisivustoa, johon kootaan keskeinen sukutietous
sukuseurasta ja eri sukuhaaroista mahdollisimman kattavasti
- lujittaa sukuhenkeä suvun jäsenissä sekä,
- jos varat sallivat, myös stipendein auttaa seuran jäsenten opintoja hallituksen
harkinnan mukaan
- muut hallituksen päättämät sukuseuran tarkoitusta palvelevat aktiviteetit
Seura voi asettaa tarkoituksiensa toteuttamiseksi toimikuntia.
Seura ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä sen tarkoituksena ole taloudellisen hyödyn
tai voiton tuottaminen jäsenilleen.
3. § Jäsenyys
Seuran jäseniksi pääsevät
- Isänsä tai äitinsä puolelta Jääskeläisistä polveutuvat sekä
- Puolisonsa tai lapsensa kautta Jääskeläisiin linkittyvät henkilöt
- Jääskeläisten adoptiolapset
- Muutkin henkilöt hallituksen niin harkitessa
4. § Jäseneksi hakeminen
Jäseneksi haluavan on jätettävä kirjallinen pyyntö, jossa on selvitettävä, millä tavoin
hakija linkittyy sukuun. Anomuksen ratkaisee seuran hallitus. Halutessaan hallitus
voi siirtää tämän päätösvallan jollekin tai joillekin sukuseuran toiminnassa mukana
oleville henkilöille. Hyväksyminen tulee voimaan sitten kun ensimmäinen
maksuvelvollisuus on täytetty. Jäsenyys lakkaa kuoleman, eron tai erottamisen
takia.
Eron saa pyytämällä sitä yhdistyksen hallitukselta tai sen puheenjohtajalta tai
jäsenyysasioita hoitavalta henkilöltä.
Jäsen voidaan erottaa seurasta, jos hän huomattavalla tavalla on loukannut suvun
kunniaa tai siihen muutoin tärkeä syy on olemassa. Tällaisesta erottamisesta
päättää seuran hallitus, kuitenkin niin, että erotetulla on oikeus hakea kirjallisesti
muutosta päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon
saatuaan. Seuran lähin vuosikokous ratkaisee asian tällaisessa tapauksessa.
Jäsen, joka ei suorita jäsenmaksua määrävuotena, menettää äänioikeutensa
seuraavaksi tilivuodeksi. Ellei hän kahtena vuonna täytä maksuvelvollisuuttaan,
katsotaan hänen eronneen seurasta.
Jäsenmaksujen suuruuden määrää seuran vuosikokous.
5. § Kunniajäsen
Henkilön, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa, voi
hallitus nimetä seuran kunniajäseniksi. Kunniajäsen on vapautettu sukuseuran
jäsenmaksusta.
6. § Vuosikokous
Seuran tilivuosi ja toimintavuosi on 1.9.–31.8. Vuosikokous pidetään kerran
vuodessa loka-marraskuussa. Sen ajan ja paikan määrää seuran hallitus, joka
lähettää kokouskutsun sähköpostilla tai perinteisellä kirjeellä vähintään kaksi
viikkoa ennen kokousta. Muut seuran kokoukset kutsutaan koolle samalla tavalla
viikkoa ennen kokousta.
Vuosikokouksen avaa seuran puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Sen jälkeen
käsitellään asiat esityslistan mukaisesti:
Esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä läsnäolijoiden toteaminen
3. Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
4. Kokouksen työjärjestys
5. Poismenneiden muistaminen
6. Tilinpäätös
Käsitellään toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä
toiminnantarkastuskertomus
7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille
8. Hallituksen jäsenten, sihteerin ja rahastonhoitajan palkkiot sekä muut toiminnan
rahakorvaukset
9. Seuraavan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus
10. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, ja 1–5 muun hallituksen jäsenen
sekä 0–3 varajäsenen sekä taloudenhoitajan valinta
11. Toiminnantarkastajan (1) ja varatoiminnantarkastajan (1) valinta
12. Jääsken ukko (veistos, joka vuosittain vierailee jonkun jäsenen kotona)
- Kuullaan Jääsken Ukon tarina menneeltä vuodelta
- Jääsken Ukon uusi vierailupaikka (puheenjohtaja ja sihteeri tekevät päätöksen)
13. Muut asiat
14. Kokouksen päättäminen
Vuosikokoukselle tarkoitetut jäsenten ehdotukset on jätettävä puheenjohtajalle
viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Näihin hallitus liittää oman lausuntonsa.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Ylimääräinen vuosikokous pidetään, kun seuran hallitus katsoo siihen olevan
aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus
sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
7. § Kokouskäytännöt
Sukuseuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai vuosikokouksen niin
päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla ennen kokousta tai kokouksen aikana.
Lisäedellytyksenä edellä mainitun kokouksen ja edellä tarkoitetun
osallistumismahdollisuuden järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja
ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää sukuseuran kokouksessa
noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina
pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan kirjeitse ennen kokousta tai
voivat käyttää sekä omaa että valtakirjalla saatua äänioikeuttaan kokouksen
aikana.
Seuran kaikissa kokouksissa on kullakin 18 vuotta täyttäneellä jäsenmaksunsa
suorittaneella jäsenellä yksi ääni, myös kunniajäsenellä. Poissaoleva saa
valtakirjalla siirtää äänioikeutensa kokoukseen saapuvalle. Kannatusjäsenellä on
puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
8. § Hallitus
Yhdistystä edustaa toimintavuodeksi kerrallaan valittu hallitus. Siihen kuuluu
vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri
sekä 1–5 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–3 varajäsentä. Hallitus on
päätösvaltainen, jos vähintään kolme sen jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä
tasan on puheenjohtajan ääni ratkaiseva.
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja, tai hänen ollessaan estyneenä
varapuheenjohtaja, ja hän johtaa puhetta kokouksessa. Hallitus on kutsuttava
koolle myös, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Seuran nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sihteerin tai
rahastonhoitajan kanssa.
Toimiston- ja arkistonhoitajan sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt valitsee hallitus
sekä määrää heille palkat tai palkkiot. Hallitus panee täytäntöön vuosikokouksen
päätökset sekä näiden sääntöjen 2. §:ssä mainitut asiat, vuosikokoukset ja muut
kokoukset sekä valmistaa niiden ohjelman.
Sihteeri kirjoittaa pöytäkirjat ja hoitaa hallituksen määräämät tehtävät.
Rahastonhoitaja hoitaa seuran rahavarat, vastaanottaa jäsenmaksut sekä muut
tulot ja hoitaa menot sekä laatii tilinpäätöksen tilivuoden päätyttyä syyskuun 30.
päivään mennessä, ja jättää sen hallituksen puheenjohtajalle viimeistään lokakuun
5. päivänä. Lisäksi rahastonhoitaja jättää laatimansa tilinpäätöksen ja hallituksen
kokousten pöytäkirjat seuran toiminnantarkastajalle viimeistään lokakuun 5.
päivänä.
Toiminnantarkastajan tulee jättää tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle
viimeistään lokakuun 15. päivänä.
Hallitus nimeää henkilön tai henkilöt, jotka ylläpitävät jäsenrekisteriä ja
mahdollisella eri päätöksellä hyväksyvät seuraan uudet jäsenet.
9. § Lahjoitukset
Seura on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä
omistamaan kiinteistöjä ja irtaimistoja. Nämä hoidetaan ja käytetään lahjoittajien tai
testamentintekijän määräysten mukaisesti tai, ellei sellaista ole, hallituksen
päättämällä tavalla ottaen huomioon alempana mainitut määräykset. Seuran
asioista vastaa vain seuran omaisuus.
Seuran varoja käytetään ensi sijassa suvun eri sukuhaarojen yhteyksien
tutkimiseen, sukuselvitysten ja suvun muun historian tutkimiseen ja
kustantamiseen, kokousten toimeenpanoon, sekä seuran kaikinpuoliseen hoitoon,
joihin tarkoituksiin ei oteta velkoja.
Pääosa sukuseuran varoista on pidettävä talletettuna vakavaraiseen
rahalaitokseen. Lahjoituksia ei käytetä juokseviin menoihin.
10. § Sääntöjen muuttaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta ja
jäännösomaisuudesta ja sen käyttämisestä on tehtävä, ollakseen pätevä,
vuosikokouksessa ja vaaditaan päätöksen syntymistä varten:
1. että ehdotus on kokouskutsussa selvästi mainittu,
2. että sukukokouksessa on saapuvilla tai edustettuna ainakin 25 %
äänioikeutetuista jäsenistä. Jos sukuseuran jäsenmäärä ylittää 200 henkilöä,
riittää kun saapuvilla tai edustettuna on vähintään 50 henkilöä.
3. että ainakin kolme neljäsosaa kokouksessa saapuvilla olevista tai edustetuista
seuran äänioikeutetuista jäsenistä kannattaa tehtyä esitystä.
11. § Seuran lakkauttaminen
Jos seura purkautuu tai lakkautetaan, käytetään sen omaisuus ensin seuran
asioiden selvittämiseen, minkä jälkeen jäännös luovutetaan seuran tarkoitusperiä
vastaavalla tavalla käytettäväksi noudattaen edellisessä pykälässä mainittujen
määräysten mukaisesti tehtyjä päätöksiä, kuitenkin niin, että seuran arkistoa ei saa
jättää yksityisten henkilöiden haltuun, vaan se on luovutettava Suomen
Sukututkimusseura/Genealogiska Samfundet i Finland ry:lle tai, jos se ei ole
mahdollista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:lle. Jos tämäkään ei ole
mahdollista, jää arkiston kohtalo hallituksen päätettäväksi.
12. § Muuta
Kaikessa muussa noudatetaan, mitä voimassa oleva laki yhdistyksistä määrää.