Ensimmäisenä ovat sukuseuran voimassaolevat säännöt, seuraavana ovat hallituksen jo hyväksymät uudet säännöt ja viimeisenä valtakirja, jonka voit kopioida, allekirjoittaa ja lähettää siinä tapauksessa jos et pääse vuosikokoukseen ja/tai sukukokoukseen.

Sukuseuran säännöt

1. §

Yhdistyksen nimi on Jääskeläisten Sukuseura r.y. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

2. §

Seuran tarkoituksena on
- ylläpitää yhteyttä Jääskeläisten suvun eri sukuhaarojen välillä,
- tutustuttaa suvun jäsenet toisiinsa,
- hankkia ja tallettaa tuleville sukupolville tietoja, kirjallisia kuvauksia, valokuvia sekä muuta kuva-aineistoa suvun ja sen jäsenten vaiheista,
- laatia sukutauluja, välittää sukua koskevaa aineistoa suvun jäsenille ja johtokunnan suostumuksella muillekin,
- mahdollisuuksien mukaan koota ja tallettaa sukumuistoesineitä,
- panna toimeen sukukokouksia, juhlia ja retkeilyjä,
- lujittaa sukuhengen tuntoa suvun jäsenissä sekä, jos varat sallivat, myös
- stipendein auttaa seuran jäsenten opintoja johtokunnan harkinnan mukaan.
Seura voi asettaa tarkoituksiensa toteuttamiseksi paikallistoimikuntia maan eri osiin.

3. §

Seuran jäseniksi pääsevät
- isänsä puolelta Jääskeläisistä polveutuvat sekä
- äitinsä puolelta polveutuvista lapset ja lastenlapset sekä
- henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet naimisissa jonkun Jääskeläisen kanssa, ei kuitenkaan eronneet, edellyttäen, että nämä Jääskeläiset ovat joskus perimätiedon mukaan lähteneet Jääskestä ehkä hämärässä muinaisuudessa.

4. §

Jäseneksi haluavan on jätettävä kirjallinen pyyntö, jossa on selvitettävä, millä tavoin hakija on suvun jäsen. Anomuksen ratkaisee seuran johtokunta. Hyväksyminen tulee voimaan sitten kun ensimmäinen maksuvelvollisuus on täytetty. Jäsenyys lakkaa kuoleman, eron tai erottamisen johdosta.
Eron saa pyytämällä sitä kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalta tai sen puheenjohtajalta tai ilmoittamalla suullisesti kokouksen pöytäkirjaan.
Jäsen voidaan erottaa seurasta, jos hän huomattavalla tavalla on loukannut suvun kunniaa tai siihen muutoin tärkeä syy on olemassa.
Erottamisesta päättää seuran johtokunta, kuitenkin niin, että erotetulla on oikeus hakea kirjallisesti muutosta päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Seuran lähin vuosikokous ratkaisee asian tällaisessa tapauksessa. Jäsen, joka ei suorita jäsenmaksua määrävuotena, menettää äänioikeutensa seuraavaksi tilivuodeksi. Ellei hän sittenkään täytä maksuvelvollisuuttaan, erottaa johtokunta hänet seurasta.

Jäsenmaksujen suuruuden määrää seuran vuosikokous.
Jäsenten erikoistehtävänä on kirjallisesti ilmoittaa seuran arkistoon kaikista perheessä tapahtuneista muutoksista.

5. §

Erikoisesti ansioituneita seuran jäseniä voi sukukokous johtokunnan tai vuosikokouksen esityksestä valita seuran kunniajäseniksi.

6. §

Vuosikokous
Seuran vuosikokous pidetään kerran vuodessa loka-marraskuussa. Sen ajan ja paikan määrää seuran johtokunta, joka julkaisee kokouskutsun ainakin yhdessä pääkaupungin lehdessä ja maaseudulle eniten leviävässä kuopiolaisessa lehdessä tai kutsukortilla, vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Muut seuran kokoukset sukukokousta lukuun ottamatta kutsutaan koolle samalla tavalla. Kokouskutsuissa on huomioitava yhdistyslain määräykset.

14. §:n

Johtokunnan on kutsuttava sukuseura koolle myös silloin, jos vähintään kymmenen äänioikeutettua yhdistyksen jäsentä sitä vaatii ilmoittaen samalla kokouksen tarkoituksen.
Vuosikokouksen avaa seuran puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja sen jälkeen käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
2. Esitetään johtokunnan vuosikertomus edelliseltä tilivuodelta sekä seuran tilit ja tilintarkastajain lausunto.
3. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja rahastonhoitajalle.
4. Määrätään johtokunnan jäsenten palkkio
5. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta
6. Valitaan seuran johtokunta, johon kuuluu kuusi jäsentä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja sekä kaksi jäsentä. Lisäksi on
valittava kolme varajäsentä.
7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa kuluvan vuoden tilejä tarkastamaan sekä heille varamiehet.
8. Käsitellään johtokunnan laatima seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
9. Käsitellään muut johtokunnan sekä paikallistoimikunnan ja jäsenten tekemät ehdotukset
10. Valitaan kokouksessa läsnä olleista kaksi jäsentä tarkastamaan kokouksen pöytäkirja.

Vuosikokoukselle tarkoitetut 10. §:ssä mainitut ehdotukset on jätettävä tai lähetettävä puheenjohtajalle viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Näihin liittäköön johtokunta oman lausuntonsa.

Seuran kaikissa kokouksissa on kullakin 18 vuotta täyttäneellä jäsenmaksunsa suorittaneella jäsenellä yksi ääni. Poissaoleva saakoon valtakirjalla siirtää äänioikeutensa kokoukseen saapuvalle.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

7. §

Sukukokous
Yhdistyksen johtokunta kutsuu suvun jäsenet kesä-elokuussa pidettävään sukukokoukseen joka toinen vuosi tai johtokunnan harkinnan mukaan useamminkin. Sukukokouksen ajan ja paikan määrää tarkemmin seuran johtokunta, joka julkaisee sukukokouskutsun harkintansa mukaan jossakin pääkaupungin sekä Kuopion sanomalehdessä vähintään kuukautta ennen kokousta.
Sukukokouksen avaa seuran puheenjohtaja tai joku muu johtokunnan jäsen. Asioita käsiteltäessä noudatetaan yhdistyslain 14. ½:n määräyksiä.
Sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan sukukokouksen sihteeri.
2. Todetaan suvun vanhin jäsen, jota kutsutaan suvunvanhimmaksi.
3. Käsitellään vuosikokouksen mahdollisesti tekemät esitykset.
4. Esitetään johtokunnan tekemät tai sille jätetyt ehdotukset.
5. Esitetään sukukokouksen johtokunnalle tekemät seuran toimintaa koskevat esitykset.
Sukukokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä seuran johtokunnalle viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Näihin liittäköön johtokunta lausuntonsa.

8. §

Johtokunta
Yhdistystä edustaa sen lainmukaisena hallituksena vuodeksi kerrallaan valittu johtokunta. Johtokunta on päätösvaltainen, jos vähintään neljä sen jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan on puheenjohtajan ääni ratkaiseva.
Seuran nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Toimiston- ja arkistonhoitajan sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt valitsee johtokunta sekä määrää heille palkat tai palkkiot. Johtokunta panee täytäntöön sukukokouksen ja vuosikokouksen päätökset sekä näiden sääntöjen 2. §:ssä mainitut asiat, kuten suku- ja vuosikokoukset ja muut kokoukset sekä valmistaa niiden ohjelman.
Johtokunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtaja, johtaa puhetta sen kokouksessa sekä jättää rahastonhoitajan laatiman tilinpäätöksen seuran ja sen johtokunnan kokousten pöytäkirjojen kanssa seuran tilintarkastajille viimeistään lokakuun 5. päivänä.
Sihteeri esittää asiat johtokunnan kokouksissa, kirjoittaa pöytäkirjan, joka tarkastetaan samassa kokouksessa, tai seuraavaan johtokunnan kokouspöytäkirjaan tehdään merkintä siitä, että edellisen kokouksen pöytäkirja tarkastettiin, ja hoitaa johtokunnan määräämät tehtävät.
Rahastonhoitaja hoitaa seuran rahavarat, vastaanottaa toimiston- ja arkistonhoitajan kokoamat jäsenmaksut sekä muut tulot ja suorittaa johtokunnan päätöksen mukaan menot sekä laatii tilinpäätöksen tilivuoden päätyttyä elokuun 31. päivään mennessä, ja jättää sen johtokunnan puheenjohtajalle viimeistään lokakuun 1. päivänä.
Toimiston- ja arkistonhoitaja pitää jäsenluetteloa sekä kortistoa suvun jäsenistä, ottaa vastaan jäsenten ilmoitukset heidän perheissään tapahtuneista muutoksista, järjestää ja tallettaa ne sekä pitää niiden avulla ja muutenkin sukukronikkaa, johon hän merkitsee kaikki sukua koskevat, hänen tietoonsa tulleet mainitsemisen arvoiset tapahtumat, sekä hoitaa kirjeenvaihdon ja muut toimistolle ja arkistolle sopivat tehtävät.
Tilintarkastajain tulee jättää tilintarkastuskertomuksensa johtokunnalle viimeistään lokakuun 15. päivänä.

9. §

Seura on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistamaan kiinteistöjä ja irtaimistoja.
Nämä hoidetaan ja käytetään lahjoittajien tai testamentintekijän määräysten mukaisesti tai, ellei sellaista ole, johtokunnan päättämällä tavalla ottaen huomioon alempana mainitut määräykset.
Jäseniltä odotetaan, että he muistavat Sukuseuraa lahjoituksilla ja testamenteilla. Mitään seuralle luovutettuja maksuja ja varoja ei luovuteta takaisin. Seuran asioista vastaa vain seuran omaisuus.
Seuran varoja käytetään alkuaikoina ensisijassa suvun eri sukuhaarojen yhteyden tutkimiseen, sukuselvitysten ja suvun muun historian tutkimiseen ja kustantamiseen, sukukokousten toimeenpanoon, sekä seuran kaikinpuoliseen hoitoon, joihin tarkoituksiin ei oteta velkoja.
Ainakin kolmasosa sukurahaston varoista on pidettävä talletettuna vakavaraiseen suomalaiseen rahalaitokseen.
Lahjoituksia ei käytetä juokseviin menoihin, vaan talletetaan heti sukurahastoon, samoin kuin testamentitkin.

10. §

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta ja jäännösomaisuudesta ja sen käyttämisestä on tehtävä, ollakseen pätevä, vuosikokouksessa ja aikaisintaan kaksi kuukautta sen jälkeen pidettävässä sukukokouksessa, ja vaaditaan kummassakin tapauksessa päätöksen syntymistä varten:
1. että ehdotus on kokouskutsussa selvästi mainittu,
2. että sukukokouksessa on saapuvilla tai edustettuna ainakin 50 seuran äänioikeutettua jäsentä, ja
3. että ainakin kolme neljäsosaa kokouksessa saapuvilla olevista tai edustetuista seuran äänioikeutetuista jäsenistä kannattaa tehtyä esitystä.

11. §

Jos seura purkautuu tai lakkautetaan, käytetään sen omaisuus ensin seuran asioiden selvittämiseen, minkä jälkeen jäännös luovutetaan seuran tarkoitusperiä vastaavalla tavalla käytettäväksi noudattaen edellisessä pykälässä mainittujen määräysten mukaisesti tehtyjä päätöksiä, kuitenkin niin, että seuran arkistoa ei saa jättää yksityisten henkilöiden haltuun, vaan se on luovutettava Suomen Sukututkimusseura/Genealogiska Samfundet i Finland r.y:lle tai, jos sitä ei ole olemassa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura r.y:lle.

12. §

Kaikessa muussa noudatetaan, mitä voimassa oleva laki yhdistyksistä määrää.

Oikeusministeriö on hyväksynyt tämän yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin ja on yhdistyksen nimeen liitetty r.y.
Helsingissä, oikeusministeriössä 13. pnä syyskuuta 1949.

HALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT UUDET SÄÄNNÖT:

Jääskeläisten Sukuseuran säännöt

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Jääskeläisten Sukuseura r.y. ja kotipaikka Helsingin kaupunki.

Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

2. § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on

 ylläpitää yhteyttä Jääskeläisten suvun eri sukuhaarojen välillä,

 tutustuttaa suvun jäsenet toisiinsa,

 edistää perinteistä ja DNA-pohjaista sukututkimusta

 hankkia ja tallettaa tuleville sukupolville tietoja, kirjallisia kuvauksia, valokuvia

sekä muuta aineistoa eri sukuhaarojen ja sen jäsenten vaiheista,

 laatia sukutauluja, välittää sukua koskevaa aineistoa suvun jäsenille ja

hallituksen suostumuksella muillekin,

 mahdollisuuksien mukaan koota ja tallettaa sukumuistoesineitä,

 panna toimeen sukukokouksia, juhlia, esitelmätilaisuuksia, webinaareja ja

retkeilyjä, yms.

 Ylläpitää Facebook-sivustoa tai vastaavaa tietokantaa, jonka tavoitteena on

sukutiedon jakaminen ja keskinäinen vuorovaikutus sekä opastus

sukututkimukseen

 ylläpitää internet-pohjaista kotisivustoa, johon kootaan keskeinen sukutietous

sukuseurasta ja eri sukuhaaroista mahdollisimman kattavasti

 lujittaa sukuhenkeä suvun jäsenissä sekä,

 jos varat sallivat, myös stipendein auttaa seuran jäsenten opintoja hallituksen

harkinnan mukaan

 muut hallituksen päättämät sukuseuran tarkoitusta palvelevat aktiviteetit

Seura voi asettaa tarkoituksiensa toteuttamiseksi toimikuntia.

Seura ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä sen tarkoituksena ole taloudellisen hyödyn

tai voiton tuottaminen jäsenilleen.

3. § Jäsenyys

Seuran jäseniksi pääsevät

 Isänsä tai äitinsä puolelta Jääskeläisistä polveutuvat sekä

 Puolisonsa tai lapsensa kautta Jääskeläisiin linkittyvät henkilöt

 Jääskeläisten adoptiolapset

 Muutkin henkilöt hallituksen niin harkitessa

4. § Jäseneksi hakeminen

Jäseneksi haluavan on jätettävä kirjallinen pyyntö, jossa on selvitettävä, millä tavoin

hakija linkittyy sukuun. Anomuksen ratkaisee seuran hallitus. Halutessaan hallitus

voi siirtää tämän päätösvallan jollekin tai joillekin sukuseuran toiminnassa mukana

oleville henkilöille. Hyväksyminen tulee voimaan sitten kun ensimmäinen

maksuvelvollisuus on täytetty. Jäsenyys lakkaa kuoleman, eron tai erottamisen

takia.

Eron saa pyytämällä sitä yhdistyksen hallitukselta tai sen puheenjohtajalta tai

jäsenyysasioita hoitavalta henkilöltä.

Jäsen voidaan erottaa seurasta, jos hän huomattavalla tavalla on loukannut suvun

kunniaa tai siihen muutoin tärkeä syy on olemassa. Tällaisesta erottamisesta

päättää seuran hallitus, kuitenkin niin, että erotetulla on oikeus hakea kirjallisesti

muutosta päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon

saatuaan. Seuran lähin vuosikokous ratkaisee asian tällaisessa tapauksessa.

Jäsen, joka ei suorita jäsenmaksua määrävuotena, menettää äänioikeutensa

seuraavaksi tilivuodeksi. Ellei hän sittenkään täytä maksuvelvollisuuttaan,

katsotaan hänen eronneen seurasta.

Jäsenmaksujen suuruuden määrää seuran vuosikokous.

5. § Kunniajäsen

Henkilön, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa, voi

hallitus nimetä seuran kunniajäseniksi. Kunniajäsen on vapautettu sukuseuran

jäsenmaksusta.

6. § Vuosikokous

Seuran toimintavuosi on 1.9.–31.8. Vuosikokous pidetään kerran vuodessa loka-

marraskuussa. Sen ajan ja paikan määrää seuran hallitus, joka lähettää

kokouskutsun sähköpostilla tai perinteisellä kirjeellä vähintään kaksi viikkoa ennen

kokousta. Muut seuran kokoukset kutsutaan koolle samalla tavalla viikkoa ennen

kokousta.

Vuosikokouksen avaa seuran puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Sen jälkeen

käsitellään asiat esityslistan mukaisesti:

Esityslista

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä läsnäolijoiden toteaminen

3. Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta

4. Kokouksen työjärjestys

5. Poismenneiden muistaminen

6. Tilinpäätös

Käsitellään toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä

toiminnantarkastuskertomus

7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille

8. Hallituksen jäsenten, sihteerin ja rahastonhoitajan palkkiot sekä muut toiminnan

rahakorvaukset

9. Seuraavan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus

10. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, ja 1–5 muun hallituksen jäsenen

sekä 0–3 varajäsenen sekä taloudenhoitajan valinta

11. Toiminnantarkastajan (1) ja varatoiminnantarkastajan (1) valinta

12. Jääsken ukko (veistos, joka vuosittain vierailee jonkun jäsenen kotona)

Kuullaan Jääsken Ukon tarina menneeltä vuodelta

Jääsken Ukon uusi vierailupaikka (puheenjohtaja ja sihteeri tekevät päätöksen)

13. Muut asiat

14. Kokouksen päättäminen

Vuosikokoukselle tarkoitetut jäsenten ehdotukset on jätettävä puheenjohtajalle

viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Näihin hallitus liittää oman lausuntonsa.

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Ylimääräinen vuosikokous pidetään, kun seuran hallitus katsoo siihen olevan

aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista

jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus

sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

7. § Kokouskäytännöt

Sukuseuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai vuosikokouksen niin

päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen

apuvälineen avulla ennen kokousta tai kokouksen aikana.

Lisäedellytyksenä edellä mainitun kokouksen ja edellä tarkoitetun

osallistumismahdollisuuden järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja

ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää sukuseuran kokouksessa

noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina

pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan kirjeitse ennen kokousta tai

voivat käyttää sekä omaa että valtakirjalla saatua äänioikeuttaan kokouksen

aikana.

Seuran kaikissa kokouksissa on kullakin 18 vuotta täyttäneellä jäsenmaksunsa

suorittaneella jäsenellä yksi ääni, myös kunniajäsenellä. Poissaoleva saa

valtakirjalla siirtää äänioikeutensa kokoukseen saapuvalle. Kannatusjäsenellä on

puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista

äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan

ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. § Hallitus

Yhdistystä edustaa toimintavuodeksi kerrallaan valittu hallitus. Siihen kuuluu

vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri

sekä 1–5 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–3 varajäsentä. Hallitus on

päätösvaltainen, jos vähintään kolme sen jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä

tasan on puheenjohtajan ääni ratkaiseva.

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja, tai hänen ollessaan estyneenä

varapuheenjohtaja, ja hän johtaa puhetta kokouksessa. Hallitus on kutsuttava

koolle myös, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii

Seuran nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sihteerin tai

rahastonhoitajan kanssa.

Toimiston- ja arkistonhoitajan sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt valitsee hallitus

sekä määrää heille palkat tai palkkiot. Hallitus panee täytäntöön vuosikokouksen

päätökset sekä näiden sääntöjen 2. §:ssä mainitut asiat, vuosikokoukset ja muut

kokoukset sekä valmistaa niiden ohjelman.

Sihteeri kirjoittaa pöytäkirjat ja hoitaa hallituksen määräämät tehtävät.

Rahastonhoitaja hoitaa seuran rahavarat, vastaanottaa jäsenmaksut sekä muut

tulot ja hoitaa menot sekä laatii tilinpäätöksen tilivuoden päätyttyä syyskuun 30.

päivään mennessä, ja jättää sen hallituksen puheenjohtajalle viimeistään lokakuun

5. päivänä. Lisäksi rahastonhoitaja jättää laatimansa tilinpäätöksen ja hallituksen

kokousten pöytäkirjat seuran toiminnantarkastajalle viimeistään lokakuun 5.

päivänä.

Toiminnantarkastajan tulee jättää tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle

viimeistään lokakuun 15. päivänä.

Hallitus nimeää henkilön tai henkilöt, jotka ylläpitävät jäsenrekisteriä ja

mahdollisella eri päätöksellä hyväksyvät seuraan uudet jäsenet.

9. § Lahjoitukset

Seura on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä

omistamaan kiinteistöjä ja irtaimistoja. Nämä hoidetaan ja käytetään lahjoittajien tai

testamentintekijän määräysten mukaisesti tai, ellei sellaista ole, hallituksen

päättämällä tavalla ottaen huomioon alempana mainitut määräykset. Seuran

asioista vastaa vain seuran omaisuus.

Seuran varoja käytetään ensi sijassa suvun eri sukuhaarojen yhteyksien

tutkimiseen, sukuselvitysten ja suvun muun historian tutkimiseen ja

kustantamiseen, kokousten toimeenpanoon, sekä seuran kaikinpuoliseen hoitoon,

joihin tarkoituksiin ei oteta velkoja.

Pääosa sukuseuran varoista on pidettävä talletettuna vakavaraiseen

rahalaitokseen. Lahjoituksia ei käytetä juokseviin menoihin.

10. § Sääntöjen muuttaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta ja

jäännösomaisuudesta ja sen käyttämisestä on tehtävä, ollakseen pätevä,

vuosikokouksessa ja vaaditaan päätöksen syntymistä varten:

1. että ehdotus on kokouskutsussa selvästi mainittu,

2. että sukukokouksessa on saapuvilla tai edustettuna ainakin 25 %

äänioikeutetuista jäsenistä. Jos sukuseuran jäsenmäärä ylittää 200 henkilöä,

riittää kun saapuvilla tai edustettuna on vähintään 50 henkilöä.

3. että ainakin kolme neljäsosaa kokouksessa saapuvilla olevista tai edustetuista

seuran äänioikeutetuista jäsenistä kannattaa tehtyä esitystä.

11. § Seuran lakkauttaminen

Jos seura purkautuu tai lakkautetaan, käytetään sen omaisuus ensin seuran

asioiden selvittämiseen, minkä jälkeen jäännös luovutetaan seuran tarkoitusperiä

vastaavalla tavalla käytettäväksi noudattaen edellisessä pykälässä mainittujen

määräysten mukaisesti tehtyjä päätöksiä, kuitenkin niin, että seuran arkistoa ei saa

jättää yksityisten henkilöiden haltuun, vaan se on luovutettava Suomen

Sukututkimusseura/Genealogiska Samfundet i Finland r.y:lle tai, jos se ei ole

mahdollista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura r.y:lle. Jos tämäkään ei ole

mahdollista, jää arkiston kohtalo hallituksen päätettäväksi.

12. § Muuta