Historia

Periaatepäätös Jääskeläisten sukuseuran perustamisesta tehtiin 4. 7.1948 Lapinlahden Kittolanniemessä 1700- luvulta peräisin olevassa vanhassa savupirtissä pidetyssä kokouksessa, jonka koolle kutsuja oli hammaslääkäri Hilja Jääskeläinen. Vieraat otti vastaan Kittolanniemen tilan nuori isäntä Otto Jääskeläinen.

Hilja Jääskeläisen raamatunluvun ja yhteisesti lauletun suvivirren jälkeen Kittolanniemen vanhin poika, diplomi-insinööri Matti Jääskeläinen avasi suvun ensimmäisen kokouksen, jonka puheenjohtajana toimi everstiluutnantti E. V. Kukkonen ja sihteerinä kirjailija Lempi Jääskeläinen.

Kokouksessa tehtiin periaatepäätös sukuseuran perustamisesta ja sitä valmistelevaan toimikuntaan valittiin koollekutsujaksi ja puheenjohtajaksi kirjailija Lempi Jääskeläinen (Helsinki)

Sekä jäseniksi hammaslääkäri Hilja Jääskeläinen (Lapinlahti), opettaja Aili Jääskeläinen (Helsinki), ekonomi Jaakko Jääskeläinen (Helsinki) ja taiteilija Leo Nousiainen (Helsinki), varajäseniksi DI Matti Jääskeläinen (Turku), ja tarkastaja Emppu Jääskeläinen (Kuopio). Toimikunnan kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin kokoustalon lähes 85-vuotias vanha isäntä Johan Jääskeläinen.

Sukuseuran varsinainen perustava kokous pidettiin Helsingissä, ravintola Fenniassa 30. lokakuuta 1948. Läsnä oli 30 suvun jäsentä eri puolelta maata.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli kirjailija Lempi Jääskeläinen Helsingistä, varapuheenjohtajaksi eläinlääkäri Pentti Jääskeläinen Perniöstä, sihteeri- rahastonhoitajaksi ekonomi Jaakko Jääskeläinen Helsingistä sekä muiksi johtokunnan jäseniksi DI Matti Jääskeläinen Turusta, hammaslääkäri Hilja Jääskeläinen Lapinlahdelta ja rouva Lyyli Vartiainen Helsingistä.

Varajäseniksi valittiin eläinlääkäri Aili Jääskeläinen Perniöstä, lääketieteen lisensiaatti Jorma Jääskeläinen Helsingistä ja opettaja Laina Jääskeläinen Hyvinkäältä. Suvun vanhimmaksi nimettiin Johan Jääskeläinen (85) Lapinlahdelta.

Oikeusministeriö vahvisti seuran säännöt 13.9.1949

 

Hilja Jääskeläinen, hammaslääkäri, Lapinlahti kutsui koolle sukuseuran ensimmäisen kokouksen Lapinlahden Väisälänmäelle 4.7.1948

Sukuseura

Jääskeläisten sukuseuran tarkoituksena on Jääskeläisten sukuun ja sen historiaan liittyvien henkilöiden keskinäisen yhteydenpidon ja sukututkimuksen edistäminen.

Tehtäväänsä Sukuseura toteuttaa järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia, perehtymällä Jääskeläisten suvun asuinpaikkakuntiin sekä muutenkin edistämällä jäsentensä sukuun kohdistuvaa harrastusta.

Sukuseura koostuu niistä henkilöistä, joiden nykyinen tai entinen sukunimi on Jääskeläinen, tai joilla on muutoin kiinteät yhteydet johonkin suvun haaraan. Suvun jäseniä asuu Suomen eri paikkakunnilla. Tämä kuvastuu mm. sukukokousten pitopaikoissa, jotka ovat sijainneet vaihtelevasti suvun eri haarojen kantapaikkakunnilla.

Sukuseuran jäseneksi pääsee täyttämällä näillä verkkosivuilla olevan liittymislomakkeen. – Mainittakoon, että Kiihtelysvaaran Jääskeläisillä on oma sukuseuransa, joka keskittyy v. 1826 syntyneen Staffan Jääskeläisen esi-isien tutkimiseen, ja hänen kolmen lapsensa jälkeen syntyneiden sukuhaarojen selvittämiseen.

 

Jääsken Ukon tarinoita

Suvun symboli on JÄÄSKEN UKKO, vuonna 1950 taiteilija Albin Kaasiselta tilattu muisnaisjääskeläispukuinen 25 cm korkea puuveistos, jonka vierailupaikka arvotaan vuosittain kokouksissa.

Jääsken Ukolla on myös nimikkorahasto, johon voi osoittaa lahjoituksia esim. ukon syntymäpäivänä 18.11 tai jouluna.

Ukon mukana on vierailukirja, johon isäntäväen tulee kirjoittaa jotakin suvustaan.

 

Ukon matka 2016

Jääsken Ukko Forssassa

05.10.2016

 

Isäni Aaro Albertin isoäiti Carolina Sofia oli omaa sukuaan Jääskeläinen. Carolinan perhe oli tullut Oravisaaren Jääskelään Keski-Suomeen Rautalammilta v.1835.

 Vanhempani Aaro ja Irja asuivat Leivonmäen Nevalahdessa vuoteen 1952 asti, jolloin he muuttivat Hämeen läänin Kärkölään, sillä  kansakoulumatka 9km:n päähän oli liian pitkä perheen pienimmille. Neljännen luokan jälkeen minun koulutieni piteni Lahden yhteiskouluun asti, 30 km suuntaansa. Suoritin keskikoulun Lahden Yhteiskoulussa vv.1955 - 60, minkä jälkeen olin työelämässä, kävin sotaväen ja jonkin ajan kuluttua pääsin Pajulahden urheiluopiston liikunnanohjaajakoulutukseen. Valmistuminen  kesti vuoden.

Tulevan vaimoni kanssa pääsimme töihin Forssaan v.1967, Marita kiertäväksi englanninkielen opettajaksi kansakouluun, minä Finlaysonin tehtaan kangasvaraston työnjohtajaksi sekä liikunnanohjaajaksi. Toimeni ohella työnantajani antoi minun pätevöityä lisää. Suoritin vv.1967 – 1981 mm. tekstiiliteollisuuden 2-vuotisen työnjohtajakoulutuksen Tampereella, Johtamistaidon opiston kurssin Lauttasaaressa sekä 1-vuotisen materiaalitalouden tutkinnon RASTOR-instituutissa Helsingissä.

Muita työpaikkoja: Forssan Terminaali/Tulliterminaali 1981 -1988 ,      Transpoint Lahti 1988 - 1994

Suomen Kaukokiito Hml 1994 -2008, josta eläkkeelle.   Lisäksi Kuljetusliike Harri Tuominen Oy 2012 – 2015.     Viidenkymmenen vuoden jälkeen lopullisesti eläkkeelle v. 2015.

Harrastuksia:   urheiluseuratoiminta, Forssan Salama,        vuodesta 1988 lähtien Suomen Osto – ja Logistiikkayhdistys, missä kunniapuheenjohtajuus v. 2009,   Lions Club Forssa v:sta 1990 edelleen

Kun  tulimme Forssaan, emme tunteneet täältä ennestään ketään. Kumma kyllä, kukaan omaisista ei muistanut kertoa, että Forssan seudulla oli asunut jopa sukulaisia! Olisimmepa tienneet, että esim. isäni Aaron serkku Pentti Jääskeläinen , joka  oli  mukana  Jääskeläisten sukuseuran perustamiskokouksessa v.1948,  oli vielä 50-luvulla toiminut eläinlääkärinä Tammelan Mustialan maatalousoppilaitoksessa Forssan naapuripitäjässä. Hänet muistetaan myös mainiona pianistina. Olisimme ehkä aktiivisemmin alkaneet tutustua uuteen ympäristöömme. Nyt työ ja siihen liittyvä opiskelu nielivät kaiken ajan. Vaimonikin päivitti englannin opintonsa cum laudeksi Turun yliopistossa.

 Pentin setä Pasi Jääskeläinen,   Haapaveden kanttori August Jääskeläisen poika, kanteleitten tekijä, laulaja ja Suomen populaarimusiikin isäksi kutsuttu muusikko, oli löytänyt vaimokseen sievän humppilalaisneito Hilman. Liekö Pasi sepittänyt laulelman ”Tammerkosken sillalla” nimenomaan Hilmansa iloksi!  -  Ja Humppilahan sijaitsee tässä melkein Forssan naapurissa. Pasi oli isoäitini Emilia Kaakon serkku, Pasin isä August,  Jääskelän kartanon Eric ja Carolina Augustan poikia.

Muutama sana omasta perheestä. Kaksi tytärtämme ovat jo aikaa sitten lähteneet maailmalle. Kumpikin harrasti koululaisena pianonsoittoa ”musiikkiopistollisen” verran, mutta eivät jatkaneet sillä alalla eteenpäin. ( Eräs mustialalainen ”herra X”,  joka pikkupoikana oli ihaillen kuunnellut Pentti Jääskeläistä, odotti uusia taitureita Jääskeläisten sukuun. . . )  Nyt vanhempi tyttäristä elää miehensä ja 10-vuotiaan poikansa kanssa Ranskassa Pariisin lähellä. Hän on koulutukseltaan ranskankielen opettaja,  mutta kotiäiti.  Nuorempi tyttäristämme toimii erityisopettajana espoolaisessa koulussa ja asuu 13-vuotiaan tyttärensä kanssa Helsingissä. Ranskan poika on innokas ”pianisti”,  Suomen tyttö on tällä hetkellä ”ex-huilisti” ja taitava tanssikoululainen.

Olemme siis eläkeläisiä, vaimoni peruskoulunopettajan virasta, ja minä logistiikka-alalta myyntipäällikön tehtävistä. On enemmän aikaa lastemme perheille sekä myös näille sukuasioille. Mennyt kesä ja alkusyksy oli erikoisen kiinnostava sukutietämyksen kannalta.

 

 11.6.2016 Jääskeläisten retki Keski-Suomeen

 Tutustuimme aluksi Leivonmäellä Pertti ja Samleen Liiaksen Jukolan maitotilaan, sekä Markku Liiaksen omistamaan Jukolan Juusto Oy:hyn, nautimme lounaan  ja lopuksi shoppailimme,  etenkin cheddar-juustoerikoisuuksia lähti  kotiin ja tuliaisiksi.

Pertin ja Markun isoisä Matti Liias oli isäni Aaron veli, joten pojat ovat myös Jääskeläisten sukua. Keski-Suomen Jääskeläiset ovat ”maan tavan mukaan” melkoisia kulinaristeja, sen totesimme lounaalla maistellessamme cheddareita,  jos minkä sorttisia.  Markun mustapippuricheddar valittiinkin  syyskuussa parhaaksi cheddar-juustoksi Suomessa. Lisäksi muunlaisista cheddareista tuli kolmas ja neljäs sija.  Kilpailu pidettiin Jyväskylässä.    

Retki jatkui Oravisaaren Jääskelään. Tutustuimme ympäröivään luontoon jättikuusineen ja erikoiseen miljööseen, josta löytyy  jopa edellisen omistajan, majuri von   Rosenbröijerin rakennuttama hautamausoleumi. Alue  oli  Erick  ja Carolina Jääskeläisen sekä heidän 9:n lapsensa kotitila Rosenbröijereitten jälkeen. Nykyisessä asussaan se oli meille puhutteleva kokemus. Alkuperäistä kartanorakennusta ei enää ole.  Käväisimme  myös  ”Rosenbröijerin Jyväskylässä”, tämä herrahan  vaikutti aikanaan pontevasti kaupungin perustamiseen.

Carl Christian von Rosenbröijerin  vaimo  joutui leskeksi jäätyään luopumaan kartanon   omistuksesta. He olivat nimenneet sen Uddegårdiksi,( ennen Niemelä).  Tila myytiin rautalampiselle suutari Erick Johanneksenpoika Jääskeläiselle ja tämän vaimolle Laakkolan  kartanon tyttärelle Carolina Augustalle. Näin Uddegårdista tuli Jääskelä.   -   Carolinan äidin isä oli majuri Rosenbröijerin pikkuserkku. On siis viitteitä siitä, että kartanoitten omistajat olivat entuudestaan tuttuja.

0lemme pohtineet, millainen mahtoi olla kihlakunnan henkikirjuri ja lääninkamreeri Benjamin Östlingin tytär Carolina.  Tiedämme, että Carolina syntyy perheensä nuorimpana lapsena puolitoista kuukautta oman isänsä kuoleman jälkeen v. 1804,  äiti avioituu pian uudestaan,  uusi aviomies perii edellisen puolison viran ja tehtävät, uusia lapsia alkaa tulla ”kavereiksi”, sairastellaan, lapsia kuolee. . . äiti ei ole enää kovin nuori,  pikkupiikaakin  tarvitaan. . .  Voi olla, että Carolinasta kehittyy  erityisen omatahtoinen persoona. -  Erick Johannekenpojallakin on jo lapsena menetyksiä:  torppari-isä kuolee pojan ollessa n.3-vuotias v.1800.  Vuosina 1805 – 1807 Erick asuu leskiäitinsä Anna Mannisen ja tämän toisen puolison Juho Matilaisen perheessä. Äidin kuoltua v.1807 Erickistä ei ole mainintoja kuin vasta v.1815, jolloin hän käy ripillä (Rautalampi no; 2 Lehmola).   Mieheksi vartuttuaan hän työskentelee suutarina.

 Olisivatko Carolinan äiti sekä isot veljet, koulutetut ja jo hyvissä asemissa olevat,   avustaneet Uddegårdin kartanon hankkimisessa pariskunnan kodiksi? Jotenkin tuntuisi. ettei nuorella parilla tainnut avioiduttuaan olla muuta aarretta kuin kasvava lapsikatraansa.   - Carolinan äidillä tiedetään olleen ensimmäisen miehensä jälkeen jonkin verran omaisuutta nimissään johtuen siihen aikaan harvinaisesta avioehdosta.

2. 9.2016  Rautalammilla Laakkolan talon pihalla

 Alkuperäisen kartanon paikalle on rakennettu tyylikäs  30-luvun funkkistalo. Aluetta on selvästi pidetty arvossa, korjattu ja rakennettu uutta. Ollaan  vaaran  laella. Veteen viettävä avara rantaniitty on suojelukohde harvinaisen kasvillisuutensa takia. Maisemasatasaariselle Hankavedelle on mykistävä. Itse järvinäkymä ei kyllä enää ole kovin avonainen, pikemminkin kuin umpeen kasvanut johtuen saarten rehevästä lehtipuustosta.

Hankaveden saareen oli eräs Lauri Jääskeläinen kalamajansa/piilopirttinsä rakentanut.  Jossakin saarten takana, suuren veden toisella rannalla sijaitsee kuulu Säkinmäki. . .Sinne tietävät tämän Lauri Jääskeläisen poikineen vanhan tarinan mukaan nousseen ja rakentaneen uudispirtin jo alkupuolella 1500-lukua. . .    -  On pakko lähteä uudestaan ja paremmalla ajalla Rautalammin maisemiin. Tänä vuonna ehdimme poiketa vain hetkeksi ohimenomatkalla.

Näitä ja monia muita pohdintoja on kuunnellut vitriinikaapin lasin takaa arvokas vuosivieraamme. Jääsken Ukko, korva tarkkana. Tyytyväisenä, luulisin. Niin on, että sukuverkosto sen kuin vain laajenee.     Kiitos vierailustasi, Ukko hyvä, ja mielenkiintoista jatkomatkaa. Uusia elämyksiä!

toivoo            talollinen       Eric Jääskeläisen ja puolisonsa Carolina Augustan

                      tyttären         Karolina Sofian ja puolisonsa Vilppu Vilpunpoika Kaakon

                      tyttären          Emilian ja miehensä Matti Liiaksen

                      pojan               Aaro Albert  Liiaksen ja vaimonsa Irja Helenan

poika  Kallas Liias ja puolisonsa Marita,       

Kylvötie 4, 30100 Forssa, puh. 0405436336

 

 

Sodissa 1939 - 1941 -1945 menehtyneet Jääskeläiset

Sukumme Talvi-ja Jatkosodassa menehtyneet löytyvät arkistojen kätköistä.

Hakuehdoilla löytyi 104 henkilöä.

nro sotilasarvo sukunimi etunimet kuolinaika [näytä tiedot kaikista]
1 kersantti JÄÄSKELÄINEN AARNE 17.07.1944 näytä »
2 sotamies JÄÄSKELÄINEN AARO 08.08.1941 näytä »
3 jääkäri JÄÄSKELÄINEN AARO GUNNAR 15.06.1944 näytä »
4 sotamies JÄÄSKELÄINEN ALLAN EDVIN 27.06.1944 näytä »
5 alikersantti JÄÄSKELÄINEN ANTTI 18.12.1939 näytä »
6 sotamies JÄÄSKELÄINEN ARMAS 04.08.1941 näytä »
7 sotamies JÄÄSKELÄINEN ARMAS ALEKSANTERI 29.11.1939 näytä »
8 sotamies JÄÄSKELÄINEN ARVI 11.02.1940 näytä »
9 sotamies JÄÄSKELÄINEN AULIS OLAVI 23.12.1939 näytä »
10 JÄÄSKELÄINEN EEMIL näytä »
11 alikersantti JÄÄSKELÄINEN EERO 18.01.1942 näytä »
12 sotamies JÄÄSKELÄINEN EERO ILMARI 04.09.1941 näytä »
13 sotamies JÄÄSKELÄINEN EINAR JOHANNES 13.03.1940 näytä »
14 sotamies JÄÄSKELÄINEN EINO ANTTI 06.08.1941 näytä »
15 sotamies JÄÄSKELÄINEN EINO OLAVI 10.04.1944 näytä »
16 sotamies JÄÄSKELÄINEN EINO OLAVI 11.07.1941 näytä »
17 sotamies JÄÄSKELÄINEN EMIL 13.07.1941 näytä »
18 sotamies JÄÄSKELÄINEN EMIL JOHANNES 23.08.1941 näytä »
19 sotamies JÄÄSKELÄINEN ERKKI 23.01.1940 näytä »
20 korpraali JÄÄSKELÄINEN ERKKI 17.07.1944 näytä »
21 sotamies JÄÄSKELÄINEN ESKO 20.08.1942 näytä »
22 sotamies JÄÄSKELÄINEN HANNES 25.07.1941 näytä »
23 sotamies JÄÄSKELÄINEN HANNES 26.01.1940 näytä »
24 alikersantti JÄÄSKELÄINEN HEIKKI 17.12.1939 näytä »
25 korpraali JÄÄSKELÄINEN HEIKKI 23.06.1948 näytä »
26 alikersantti JÄÄSKELÄINEN HEIKKI IISAKKI 03.06.1942 näytä »
27 alikersantti JÄÄSKELÄINEN HEIMO HEIKKI 06.01.1940 näytä »
28 sotamies JÄÄSKELÄINEN HUGO 21.03.1943 näytä »
29 sotamies JÄÄSKELÄINEN IIVARI 30.06.1944 näytä »
30 sotamies JÄÄSKELÄINEN JAAKKO 14.09.1941 näytä »
31 sotamies JÄÄSKELÄINEN JAAKKO 02.03.1940 näytä »
32 sotamies JÄÄSKELÄINEN JAAKKO 17.05.1942 näytä »
33 alikersantti JÄÄSKELÄINEN JAAKKO ARVIITI 14.11.1942 näytä »
34 alikersantti JÄÄSKELÄINEN JAAKKO OLAVI 30.11.1941 näytä »
35 sotamies JÄÄSKELÄINEN JAAKKO PÄIVIÖ 10.06.1944 näytä »
36 sotamies JÄÄSKELÄINEN JALMARI EDVIN 13.09.1941 näytä »
37 sotamies JÄÄSKELÄINEN JUHO 23.02.1940 näytä »
38 sotamies JÄÄSKELÄINEN JUHO 20.03.1943 näytä »
39 työvelvollinen JÄÄSKELÄINEN JUHO 22.01.1944 näytä »
40 korpraali JÄÄSKELÄINEN KAARLO AUGUST 13.12.1939 näytä »
41 sotamies JÄÄSKELÄINEN KALLE 03.08.1941 näytä »
42 tykkimies JÄÄSKELÄINEN KALLE EDVARD 11.02.1940 näytä »
43 sotamies JÄÄSKELÄINEN KAUKO OLAVI 06.03.1940 näytä »
44 sotamies JÄÄSKELÄINEN LASSE/LASSI SAKARI 17.07.1944 näytä »
45 sotamies JÄÄSKELÄINEN LAURI 30.06.1942 näytä »
46 korpraali JÄÄSKELÄINEN LEO KALERVO 09.04.1940 näytä »
47 kersantti JÄÄSKELÄINEN MARTTI 04.04.1943 näytä »
48 sotamies JÄÄSKELÄINEN MARTTI FREDRIK 03.09.1941 näytä »
49 sotamies JÄÄSKELÄINEN MATTI 29.12.1939 näytä »
50 sotamies JÄÄSKELÄINEN MATTI JOHANNES 27.10.1942 näytä »
51 sotamies JÄÄSKELÄINEN MAUNO 06.01.1940 näytä »
52 kersantti JÄÄSKELÄINEN MAUNO 25.06.1944 näytä »
53 sotamies JÄÄSKELÄINEN MAUNO JOHANNES 19.02.1942 näytä »
54 tykkimies JÄÄSKELÄINEN MAURI ENSIO 04.07.1941 näytä »
55 kersantti JÄÄSKELÄINEN MIKKO 16.07.1944 näytä »
56 korpraali JÄÄSKELÄINEN OLAVI 15.12.1941 näytä »
57 sotamies JÄÄSKELÄINEN OLAVI 04.06.1943 näytä »
58 sotamies JÄÄSKELÄINEN OTTO 01.01.1940 näytä »
59 sotamies JÄÄSKELÄINEN OTTO 19.12.1939 näytä »
60 sotamies JÄÄSKELÄINEN OTTO 24.07.1941 näytä »
61 korpraali JÄÄSKELÄINEN OTTO JALMARI 29.07.1941 näytä »
62 sotamies JÄÄSKELÄINEN PAAVO 23.02.1940 näytä »
63 sotamies JÄÄSKELÄINEN PAULI 15.07.1944 näytä »
64 sotamies JÄÄSKELÄINEN PETTERI JUHO 07.01.1942 näytä »
65 vänrikki JÄÄSKELÄINEN PÄIVÖ 10.02.1940 näytä »
66 vänrikki JÄÄSKELÄINEN REINO PEKKA 04.08.1941 näytä »
67 sotamies JÄÄSKELÄINEN RYYNE HOLOFERNES 02.07.1944 näytä »
68 kersantti JÄÄSKELÄINEN SULO 28.08.1941 näytä »
69 pioneeri JÄÄSKELÄINEN SULO ENSIO 26.02.1940 näytä »
70 korpraali JÄÄSKELÄINEN SULO PETTER 10.08.1941 näytä »
71 sotamies JÄÄSKELÄINEN TAUNO 12.09.1941 näytä »
72 tykkimies JÄÄSKELÄINEN TAUNO VALTER 23.02.1940 näytä »
73 korpraali JÄÄSKELÄINEN TEUVO MATTI 07.08.1941 näytä »
74 alikersantti JÄÄSKELÄINEN TOIMI KUSTAA 20.01.1942 näytä »
75 sotamies JÄÄSKELÄINEN TOIVO 01.03.1940 näytä »
76 jääkäri JÄÄSKELÄINEN TOIVO 08.03.1940 näytä »
77 alikersantti JÄÄSKELÄINEN TOIVO 17.02.1940 näytä »
78 sotamies JÄÄSKELÄINEN TOIVO 10.07.1941 näytä »
79 kersantti JÄÄSKELÄINEN TOIVO JOHANNES 22.04.1946 näytä »
80 kersantti JÄÄSKELÄINEN TOIVO JOHANNES 06.08.1943 näytä »
81 vänrikki JÄÄSKELÄINEN TUURE GUNNAR 11.02.1940 näytä »
82 sotamies JÄÄSKELÄINEN UNTO VEIKKO 14.07.1944 näytä »
83 kersantti JÄÄSKELÄINEN URHO OLAVI 23.04.1943 näytä »
84 sotamies JÄÄSKELÄINEN UUNO HENRIK 10.03.1940 näytä »
85 sotamies JÄÄSKELÄINEN VALTTER 16.07.1944 näytä »
86 sotamies JÄÄSKELÄINEN VEIKKO 17.09.1941 näytä »
87 korpraali JÄÄSKELÄINEN VEIKKO AAPELI 11.01.1940 näytä »
88 sotamies JÄÄSKELÄINEN VEIKKO EINARI 04.07.1941 näytä »
89 sotamies JÄÄSKELÄINEN VEIKKO JULIUS 25.09.1941 näytä »
90 sotamies JÄÄSKELÄINEN VEIKKO OLAVI 30.07.1944 näytä »
91 sotamies JÄÄSKELÄINEN VEIKKO TAAVETTI 27.09.1941 näytä »
92 sotamies JÄÄSKELÄINEN VELI VOITTO SAMUEL 06.08.1941 näytä »
93 sotamies JÄÄSKELÄINEN VILHO 12.08.1941 näytä »
94 sotamies JÄÄSKELÄINEN VILHO ILMARI 01.08.1941 näytä »
95 pioneeri JÄÄSKELÄINEN VILHO KASPER 28.04.1943 näytä »
96 sotamies JÄÄSKELÄINEN VILHO OLAVI 25.08.1941 näytä »
97 sotamies JÄÄSKELÄINEN VILHO OSKAR 15.06.1944 näytä »
98 JÄÄSKELÄINEN VILHO SEVERI 16.01.1940 näytä »
99 alikersantti JÄÄSKELÄINEN VILLE 01.09.1941 näytä »
100 sotamies JÄÄSKELÄINEN VILLE/VILHO ARMAS 09.08.1941 näytä »
101 jääkäri JÄÄSKELÄINEN VÄINÖ RIKHARD 02.09.1941 näytä »
102 sotamies JÄÄSKELÄINEN VÄINÖ AARNE 29.11.1939 näytä »
103 sotamies JÄÄSKELÄINEN VÄINÖ OLAVI 31.07.1941 näytä »
104 sotamies JÄÄSKELÄINEN VÄINÖ VOITTO 05.07.1944 näytä »

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php...